Ei ole moneen päivään tullut kirjoiteltua mitään.. Aivot täynnä räkää on vaikeaa kirjoitella mitään hurjan hienoa (mikä on myös erittäin hyvä syy vältellä kaikkea kouluun liittyvää).
Listaan silti muutamia asioita, joita nyt mieleen juolahtaa...
Ikävä. Hurjaa huomata, että on kielikurssiryhmänsä ainoa, jolla on takanaan pidempi suhde. Muut niistä taitavat olla jopa sinkkuja tai muuten vain nuoria seurustelemaan kauan. Jotain järkyttävää, että nuorimmat ovat minua kuusi (6) vuotta nuorempia... Sitä alkaa tuntea itsensä ikälopuksi. No, siihen ikävään varsinaisesti. Kuuntelin tänään pitkästä aikaa iPodilla musiikkia, sillä nyt sitä uskaltaa muutakin tehdä kuin vaan tarkastella ympäristöä. Jossain vaiheessa S-bahniin nousemisen jälkeen alkoi soida Zen Cafén Helvetisti järkeä: "Asemalla pysähdyn/ katson suurta kelloa/ kuinka monta tuntia/ siihen että tavataan - taas./ Siinä on helvetisti järkeä/ että on koko ajan ikävä." Siinä sitten katsoin aurinkoista maisemaa, nojasin S-bahnin seinään, katsoin Alppeja ja ikävöin. Vaikeaa. Onneksi ikävää helpottaa tieto siitä, että näemme viiden viikon päästä. Viisi viikkoa pärjää aina. Pärjäähän?
Byrokratia. Täällä sitä oikeasti tajuaa, mitä byrokratia on. No, olihan meille kotiin soiteltu ja kyselty mun olinpaikkaa ja käynyt käsky, että täytyy täyttää joku maastapoistumislomake. Laitoin sitten sähköpostikyselyä perään ja vastauksena tuli, että koska olen poissa vain neljä kuukautta ja tulen käymään Suomessakin ennen kolmen kuukauden umpeutumista, niin ei ole välttämätöntä täyttää kyseistä lappua, ellei mulla ole jotain syytä sen täyttämiseen. Mikä ihmeen syy mulla voisi olla siihen? Ellei ne nyt täältä päästä ala tarkastamaan, olenko ilmoittanut kotipaikkakunnalle olevani ulkomailla.. Tai en keksi ainakaan mitään hyvää syytä paperisotimiseen. Saksalainen byrokratia on kuitenkin aivan toista. Olin täyttänyt kaikki mahdolliset lippulappuset, ja sitten asukkaaksi ilmoittautuminen tyssää siihen, ettei mulla ollut vuokrasopista. WTF? No eniveis, nyt on sellainen todistus, että olen alivuokralaisena tässä asunnossa. Jos se ei niille kelpaa, niin väännän joltain niskat nurin. Räkää pää täynnä olevaa ihmistä ei saa kiusata hyppyyttämällä paikasta A paikkaan B.
Opinnot. Olen valinnut kurssit. Tällä hetkellä täällä opiskeltava määrä pyörii neljässä kurssissa, mutta byrokratiakiemuroista riippuen se voi vielä vähentyä yhdellä.. No niillä opintopisteillä ei itselleni ole niin suurta väliä, sillä tarvitsen ainoastaan yhden täällä opiskelemani kurssin, jonka saankin liitettyä osaksi omia opintojani (ja joka alustaa kivasti mun graduaihetta). Niin ja joo, olen saanut Suomesta kaikki tarvitsemani tiedostot, mutta tällä hetkellä toteutus on ollut jäässä muista kiireistä johtuen.
Valkovuokot. Aurinko on paistanut kaksi päivää. Se on myös tarkoittanut, että mulla on gute Laune. Paljon kivempi herätä aamulla, kun aurinko paistaa eikä ole niin jäätävän kylmää kuin viime viikolla. Paljon kivempi myös pyöräillä asemalle. Ensimmäiset valkovuokot on myös bongattu, tulppaanit kukkivat jaja.. Tietenkin joku siitepölyallergiakin voi kutittaa nenää, mutta yrittää nyt pärjätä ilman lääkkeitä.
Shoppailu. Tänään oli luppoaikaa, joten suunnistin Kaufhausiin. Ostin muutaman kortin (muutama tarkoittaa kymmenkunta), sillä viikon päästä sitä kehtaa jo lähetellä tervehdyskortteja sukulaisille. Postimerkit tietenkin jäivät ostamatta :) Lisäksi ostin kaikkea tarpeellista, kuten nenäliinoja (viidentoista taskunenäliinapakkauksen hinta oli alle 2e). Shoppailemaan voisi mennä joku toinenkin päivä. Huomenna ja perjantaina on niin lyhyt päivä, että voisi kotiutumisen jälkeen suunnistaa paikalliseen ostoskeskukseen. Jotkut uudet kengät olisivat kivat; en esimerkiksi ottanut mukaani yhtään tennariparia, joten nuo kävelykengät hiostavat hiukan. Uusi käsiveskakin olisi ihan jees, sillä vanhasta on mennyt rikki vetoketju. Tänään hypistelin jo käsilaukkuja, mutta jätin ne vielä kauppaan odottamaan parempia aikoja...
Ehkäpä ensin hoidan paperisotimisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti