Nopia

En ole saanut kuvattua takkia ja huivia, mutta muutoin postaus on olemassa. Tulossa on!

--

On se muuten kummallista, miten ihminen tarvitsee ne vapaapäivänsä jaksaakseen kunnolla. Olen vielä tänään ollut ihan poikki, kun lauantai meni töiden merkeissä. Tosin tänään sain kammettua itseni salille asti - nyt jalat kiittää!

---

Ensi syksystä ei ole vielä mitään tietoa. Ihan pieni ahdistuksen poikanen sen suhteen takaraivossa naputtamassa.. Toivottavasti piakkoin tulisi hakemuksiin vastauksia, jotta osaisi vähän suunnitella taas elämää eteenpäin.

--

Lähdenpä tästä lukemaan Tervon Koljattia. Tällä hetkellä vielä Yksinhuoltajamarttyyri jaksaa naurattaa.

Mustia vai aurinkoisia pilviä?

Jyväskylässä on viikonloppuna MESSUT!

Ettekö tienneet?

Tää on siellä palloilemassa ainakin lauantaina. Tarkoituksena on löytää PUIKKOPUSSI, jonka tilaan muuten Handusta. Olin jo nääääin lähellä tilaamista, mutta muistin vielä messut. Niin.

Alan itkeä jo verta takkini kanssa. Eilen selvitin vielä itselleni luotettavasta lähteestä, että naisten takeissa nappilista on perinteisesti vasemmalla puolella. Niin, mä vaivauduin selvittämään tämän ennen neulomista. Mitä mä sitten tein? Koska koko kilon komeus oli sylissäni, neuloin sen oikealle puolelle. Suivaannuin, purin ja tein uudestaan.

Napinläpilistan piti olla siihen nähden helppoa kauraa. No nyyh ja byääh, ei todellakaan ollut! Luulit väärin. Olen onnistunut sähläämään jotenkin nappilistan niin, etten saa silmukoita täsmäämään, mikä tarkoittaa sitä, että joustinneuleet eivät osu kohdakkain! Hallelujaa! Jään pohtimaan tätä probleemaa vielä huomiseksi, ja sitten karistan tämän kaupungin pölyt jaloistani ja lähden hemmottelemaan itseäni. Toivottavasti ei tarvitsisi hakea enempää Topp't Tåta, langan kanssa saattaa olla riittävyysongelmia vielä. Niin ja napithan mun pitää vielä myös etsiä takkiin...

Ja vielä lopuksi, hophop, fufoilut alkavat toukokuussa... Pitänee aloittaa muutama neule, ettei vaan lopu kesken!

Muutama ajatus

Mitään uutta neuleisiin liittyvää esiteltävää mulla ei ole. Olen nimittäin ollut yhdeksän päivää sairaana, nyt alkaa vähitellen elämä voittaa - sikainfluenssasta ei kuitenkaan ollut mun kohdalla kyse. Kroppa vaan teki tenän, päätti että nainen tarvitsee lepoa. Ja minähän lepäsin.

En ole koskenut neuleisiin tai lankoihin muussa mielessä kuin siinä, että siirsin keskeneräisen kirjoneulelapasen pois sohvalta tieltäni. Että saisin rauhassa levätä. Nyt viimein kun olo alkaa kohentua - on muuten inhottavaa olla kuumeessa yli viikon - voin jo alkaa hiljalleen miettiä uusia asioita. Kuten neuleita.

Sitä paitsi opettajan työ ei ole helppoa, kun rauhassa ei saa sairastaa. Pitää kehitellä tehtäviä päästä (sillä miksi ihmeessä mulla olisi kotona mitään materiaalia) - olen tehnyt sen nyt kolmeen otteeseen. Aivot kun eivät toimi, niin tehtävien säveltämiseen menee tuhottomasti aikaa. Niin paljon aikaa, että alkaa jo ahdistaa ja sitten ei jaksakaan muuta kuin nukkua. Lisäksi pikkuisen ahdistaa se, että onhan mulla olemassa kurssisuunnitelmat, mutta niitä on vaikea toteuttaa, kun en ole itse paikalla.

Toivottavasti tästä pääsee kohta töihin, sillä mun pitää uudelleen organisoida muutaman kurssin loppuohjelma ja tiivistää sitä oikein kunnolla.

Palaan taas bloginkin pariin, kun taas tulee jotain uutta asiaa mieleen.

2.24

Olen yksi niistä, jotka kärsivät kellojen siirtelystä. Olen yksi niistä, joilla on uniongelmia ja vaikeuksia sopeutua kesä- tai talviaikaan. Olen yksi niistä, joka kavahtaa pystyyn klassisesti puoli kolmelta eikä saa unta enää sen jälkeen.

Olen kuin aaveen nähnyt päivällä. Olen kuin nukkuneen rukous. Väsynyt. Kiukkuinen. Äreä. Ajatus ei kulje.

Vai onko asiaan sittenkin jokin muu syy? Stressi? Stressaan aivan kaikesta tällä hetkellä. Kroppa ei saa levätä. Enkä ole ehtinyt viime viikolla saati sitten tällä viikolla salille. Vai valvonko kireiden niskojen vuoksi?

Kaikesta tästä seuraa kierre. Osaan järkeillä jopa aamuviideltä, että seuraavan kerran nukkumaan meneminen on taas projekti. Mietin, että pitää mennä nukkumaan. Jos menen nukkumaan aikaisin, pelkään herääväni taas 2.24; jos taas menen nukkumaan myöhään, pelkään, etten saa nukuttua, koska stressaan nukahtamista.

Mietin tuolloin puoli kolmelta, että nousen ylös tekemään jotain järkevää. En kuitenkaan jaksanut, mutta huomasin taas ajatusten askartelevan stressini aiheiden parissa. Ah, autuutta!

Ilmoittauduin muuten mukaan Lapaskuuhun. Huu!

Kaikenlaista

Auts.

Laskin taas äsken, kuinka monta tukikuukautta joudun palauttamaan Kelalle. Peruin jo tulevan syksyn opintotuet, koska en vain voi nostaa niitä. Onneksi myöskään en nostanut kesällä opintotukea, sillä karu totuus iski vasten kasvoja. Joudun mitä luultavammin palauttamaan vielä kolme tukikuukautta... Eeh. Tarkemmin nuo selviävät, kun elokuussa tilille tulee ensimmäinen palkka.. Pystyn sen perusteella laskemaan, miten paljon tässä joutuu tarkalleen ottaen perumaan tukikuukausia..

Edellisessä työssä mun ei tarvinnut hankkia lakisääteistä rikosrekisteriotetta (ihmettelen kyllä), nyt tilasin sen uutta työtä varten ja tänään se tulikin. Nyt pitäisi vaan hankkia lääkärintodistus terveydentilasta (sitäkään ei entisessä työssä tarvinnut?!?) ja käydä laskettamassa veroprosentti uudelleen.. Verokorttihäslinkiä varten pitäisi vielä ottaa selville työmatkakustannukset...

Totesin tuossa siipalle, että mun pitäisi päästä mökille lataamaan akkuja. Se vain nauroi ja sanoi, ettenkö muka ole jo ladannut.. No en kyllä ole! Koko kesäkuun stressasin töiden saamisesta ja nyt heinäkuussa olen stressannut g:stä ja edelleen jonkin verran töistä..

Kevätlukukausi melkein plakkarissa

Kevät alkaa oikeasti olla paketissa.

Nyt kun jaksaisi vielä pusertaa kaksi tenttiä, joista toinen on avoimeen yliopistoon ja toinen on sivuaineeseen. Kolme viikkoa, niin nekin ovat kasassa.

Tänään oli tullut kahdesta käymästäni* kurssista (! mikä määrä lukuvuoden aikana!) arvosanat opintorekisteriin..

Tänään myös jaoin viimeiset oppilaiden arvosanat.

Hiukan painaa tieto siitä, ettei luultavasti ole ensi vuodeksi tuntiopettajan töitä tarjolla nykyisessä koulussa. En ole myöskään valmistunut syksyyn mennessä, joten jos jotain paikkoja aukeaisi, en olisi kovinkaan vahvoilla hakijoista, vaikka työkokemusta kyseisestä koulusta onkin. Viihdyn ja viihtyisin jatkossakin siellä, vaikka blogikommentointini ei siltä aina vaikutakaan...

* Tentittävät kurssit ovat luku sinänsä. Kelan pitäisi olla tyytyväinen, olenhan syksyllä tenttinyt kaksi kurssia ja nyt tulee vielä tentittävistä 15 op + kesätenteistä (lue: uusi sivuaine) 10 op. Niin ja teenhän mä g:täkin.