Jouluun on vain hetki

Tänään oli äärimmäisen huono päivä. Maanantait eivät vain taida olla mua varten, näin pitää jo uskoa.

Auto alkoi temppuilla tänään. Olin jo varma, etten pääse kotiin asti, sen verran kauhea oli ritinä ja ratina, kun hissuttelin työpaikan pihaan ja peruuttelin pois pihasta. En uskaltanut ajaa mihinkään.

Mitä tekee neuvokas opettaja? Neuvokas opettaja tietenkin soittaa luottohenkilölleen, jonka puoleen kääntyy aina tiukan paikan tullen. Neuvokas opettaja saa huollon osoitteen, ajaa sinne. Matkalla hän kuuntelee autosta jatkuvasti kuuluvaa ritinää ja kirskuntaa kauhuissaan maalaten piruja eteensä ja ollen varma siitä, että auto leviää kesken matkan. Opettaja napittaa kelloa kuin anellen viisareiden siirtyvän taaksepäin edes kymmenkunta minuuttia, jotta saisi auton vielä pikahuoltoon. Päässä raksuttaa laskin, joka laskee, missä vaiheessa kannattaa maksaa vielä omasta pussista ja milloin kannattaa ottaa autovakuutuksesta kaikki hyöty irti. Neuvokas opettaja selittää ystävälliselle huoltomiehelle ongelman laadun ja ystävällinen huoltomies lupaa tarkistaa auton kunnon. Taskulampun valossa huoltomies tutkailee auton alustaa (mihin neuvokas opettaja tietenkin nostaa kulmakarvojaan - onhan hän jo tajunnut itsekin kurkata, ottaako mikään maahan tai osuuko mikään renkaisiin) ja lopulta hyppää auton rattiin. Kun huoltomies sitten peruuttaa parkista, autosta kuuluu kahta kauheampi kirskuna, aivan kuin jokin olisi oikeasti ottanut kiinni ja pahasti. Sen jälkeen on hiljaista. Huoltomies ajaa ympäri pihamaan, kiihdyttelee ja palaa takaisin parkkiin. Auto on hiljaa, se hyrrää pehmeästi. Ongelma poistui. Huoltomies arvelee kiven juuttuneen jarrujen väliin eikä pyydä konsultaatiostaan mitään, vaikka työpäivänsä onkin jo ohi. Opettaja kiittää ja iloissaan asioiden saamasta käänteestä ajaa lähimpään kauppaan ja ostaa lohtulankaa, vaikka se onkin vain 7 Veljestä!

Sen verran sydän pamppaili, että oli saatava uutta neulottavaa. Tosin nämä ostokset olivat välttämättömiä joululahjoja ajatellen! Joulu tulee, enkä ole vielä ehtinyt aloittaa mitään joululahjatalkoita. Kiire, kiire taitaa tulla - toivottavasti ei kuitenkaan! Nyt kun maanantai kääntyy iltaa kohti, voin napsauttaa tv:n auki ja istahtaa joululahjatalkoisiin. Väreinä on valkoista, punaista ja sinistä. Niistä pitäisi tulla ainakin neljät joululahjat. Toivottavasti laskin oikein.

Tekisi mieli myös avautua siitä, miten Suuressa Käsityölehdessä on toteutettu ohjeita sellaisilla väreillä, joita ei ole tuotannossa. Toinen vaihtoehto on se, että lehti on mokannut langan nimen kanssa... Tiedä häntä... Joka tapauksessa täällä alkaa tonttuilut nyt!

Horroksen keskeltä

Tuntuu siltä kuin olisin talvihorroksessa... Marraskuu ja pimeys aiheuttavat minussa horrostilan, joka ei oikein tahdo lähteä millään pois. Olenko neulonut mitään? En. Olenko kirjoittanut mitään? No en. Vaikea, vaikea marraskuu. Se on sitä aina, mutta nyt oikein tuntuu, että ympäröivä pimeys syö kaiken valoisuuden ja ilon.

Kalenterini on täynnä merkintöjä. Menoa sinne ja menoa tänne. On oltava siellä ja on oltava täällä. Jouluun asti on täyttä viikonloppuisinkin, lomalla varmaan vain makaan kotona, jalat seinällä ja syön suklaata. Niin taidankin tehdä. Luen jotain ihanaa, paksua romaania, syön suklaata ja neulon jos huvittaa.

Viime aikoina ei neulominen ole huvittanut - eikä valmiista neuleista ole kuviakaan, koska en ole koskaan valoisaan aikaan kotona ottamassa kuvia! Aina olen menossa. Olen sentään saanut säännöllistettyä liikkumisen ja liikunnan, mikä on ollut mielettömän positiivista ja tuonut lisäenergiaa arkeen. Liikkuminen on tällä hetkellä ainoa asia, johon jaksan keskittyä ja jota jaksan harrastaa. Saan niin mielettömästi energiaa ja tunnen niin paljon ylpeyttä siitä, että saan itseni ylös sohvalta ja hurautettua salille, jonne voin jättää huonot päiväni. Kun raukeus virtaa raajoihin, tiedän olevani taas elossa. Mikä hulluinta, oikein odotan tiettyjä päiviä, jolloin pääsen rääkkäämään itseäni ja viemään jaksamisen jopa äärirajoille!

Itselle ei onneksi edes tarvitse joululahjaa ostaa, sillä ihanalta kahelilta tuli leppoisa jouluvaihtopaketti ilahduttamaan minua. Pyysin äitiä laittamaan joululahjan minulta piiloon, koska muuten olisin jo avannut paketin!

Ravelry-vaihto

Hihii, sain tänään söpöäkin söpömmän joulukortin, joka on samalla joulukalenteri. Olipa kiva yllätys harmaan arjen keskellä! Kiitos pari!