Katsaus vuoteen 2016

Vuosi 2016 oli kummallinen kaiken kaikkiaan. Neuloin kauhean määrän lankaa (ainoastaan grammoissa on seuranta), ostin kauhean määrän lankaa... No joo. Mennään:

Neuloin ja virkkasin lankaa päälle 6 kg 646 g (valmiiksi asti), en ole kaikkia töitä edes punninnut. Tämä on paljon mulle. Jäätävä määrä lankaa.

Neuloin kolmet (3) lapaset ja kahdettoista (12) villasukat. Neuloin huiveja ja kaulureita yhteensä kuusi kappaletta.

Ostin lankaa 5 125 g (+ 500 g tulossa postissa), tämäkin on jäätävä määrä.
Sain lankaa 650 g (kaupanpäälliset 100 g, sekä Ravelryn kaksi jouluvaihtoa)
Annoin eteenpäin lankaa 150 g + jotain jämiä
Hävitin 100 g lankaa maailmalle :(

Lankaa on kiinni keskeneräisissä töissä seuraavasti:
- Still Light -tunika, neulottu 100 g, tähän on menossa 50 g vielä saatuja lankoja ja sitten nuo postissa tulevat
- miehen käsineet
- miehen sukat (nämä vielä toivottavasti saan 2016 vuoden puolelle valmiiksi)
- lisäksi erinäiset ufoutuneet (pääasiassa) sukkaprojektit vuosilta miekka ja kirves. Näitä on monta!

Vuoden 2017 suunnitelmissa lienee seuraavat asiat:
 - Päivitän stashin kokonaistilanteen Ravelryyn, nyt siellä kummittelee esimerkiksi 7 Veljestä -lankoja, joiden olemassaoloa ihmettelen. Samoin on pienten töiden kohdalla ihmetystä kulutuksen kanssa. Nyt voisin kuitenkin punnita vielä ne langat, jotka ovat menneet tiettyyn projektiin. Loput voin neuloa pois.
- Neulon itselleni Still Lightin sekä Vuorelman Veto -langoista villatakin/-paidan.
- Jos erehdyn joululahjaneulomaan, aloitan ajoissa.

Edit puolen yön jälkeen: Viimeiset villasukat valmistuivat 23:50.

Jouluaattona

Olen ollut jokseenkin kiltti. Ravelryn suomalaisessa jouluvaihdossa oli hauskaa, kun lähetin paketin Maanille ja sain paketin Maanilta.

Ja tässä paketissa oli vielä Maanin tekemä ensimmäinen projektipussi ikinä. Pussikankin kuosi on just niin mua! 

Joululahja

Kiitos parini! 

3. adventtina

Osallistun siis kahteen jouluvaihtoon. Sain paketit postiin ajoissa, toivottavasti miellyttävät saajiaan. Ongelmaksi muodostui oikeastaan se, että halusin laittaa kahta eri lankaa, mutta budjetti oli ylittyä pakettien osalta. Niinpä sitten kävi jotenkin siten, että osa suunnittelemistani langoista päätyi omiin varastoihin - kuten Unisono.

Kävin siis Tampereen käsityömessuilla marraskuussa. Ja ostin lankaa. Ja nappeja. Ja neuletarpeita. Ja korvakorut.

Näiden lisäksi olen kotiuttanut Tukuwool Fingeringiä 50 g värissä Kimo sekä Tuulen Tytärtä 100 g värissä Kaipu sekä KnitPron pingotusraudat. Sitten en myöskään voinut mitään sille, että tilatessani Black Fridayna sain kaupan päälle 100 g Sachenmayerin Nomotta Big Mixiä.

Vielä on omien vaihtopakettien jännittäminen edessä. Ne saapuvat toivottavasti ensi viikolla. Mitähän lankaa sieltä tulee?

2. adventtina

On joulukuu!

Neuleasioita on valmistunut vino pino, mitään en kuitenkaan ole ehtinyt kuvata. On kolmet sukat, kolme pääteltyä huivia, yksi pipo, yksi villatakki.

Kaikista hyvistä aikeistani huolimatta aloitin kuitenkin sukkajoulukalenterin, eli neulon monien muiden tapaan Facebookissa olevaa Nina Laitisen Taimitarhan joulukalenterin kirjoneulekalenteria. Tänään olisi tarkoitus vielä saattaa toinen sukka samaan vaiheeseen, kun yhdet puikotkin juuri vapautuivat.

Vielä pitää neuloa hyshys-asioita, eli joululahjoja... Laskinko oikein, että kolme asiaa vielä ainakin on tehtävää? Taitaa olla itse asiassa neljät. Pääasiassa olen miettinyt parillisia asioita, eli vielä saa suihkia.

Vähän jo jännittää, mitä jouluvaihdoista tulee. Tarkoitus on tänään laittaa suunnilleen omien pakettien asiat kuntoon ja huomenna saada ne postiin. Tilasin vielä nettikaupasta lisää lankaa, mutta nyt olin aika kiltisti – mitä nyt kaupanpäällisinä tuli pari kerää lankaa Black Fridayn kunniaksi.

Messuilta

Neulomisen saralla on ollut hiljaisempaa, kaikenlaista on tullut tehtyä, mutta mitään ei tunnu tulevan valmiiksi asti.

Kävin kuitenkin Tampereella Suomen kädentaidot -messuilla. Launtaiaamupäivän ryysiksessä ei tahtonut nähdä yhtään mitään, niinpä ennen klo 15 olin ostanut ainoastaan yhden vyyhdin Tukuwoolin Anga-väriä avuksi neuletakkiin, 10 nappia ja yhden hyshys-asian. 

Mukana ollut ystäväni tahtoi tuskastua kovasti, joten teimme viimeisen tunnin aikana täsmäostokset. Ostin neljä kerää teeteen Pallasta, joista saan aikaan siskontytöille ja siskolle sukkia sekä lopulta löysin itseni herkkulankakaupasta. Herkut kuitenkin taitavat mennä Ravelry-vaihtoon, jota niitä ei kannata liikoja vilautella internetin ihmeellisessä maailmassa. 

Pysyin sentään budjetissa ja luottokortti pysyi kiltisti koko ajan lompakossa, eli käteinen budjetti piti. Hyvä minä! 

Palaan asiaan, kunhan saan pääteltyä erinäisen määrän huiveja. 

Syyskuu sai valmistumaan asioita

Omenoita. Valmistuneita neuleita. Pääteltyjä neuleita. Syyskuun aikana olen ahkeroinut valmiiksi ja finaaliin asti asioita. Kaikki työt tietoineen löytyy Ravelrysta.

Yllä kuvassa Late Lammas (Shaun the Sheep) Linda Smithin ohjeella (ravelry). Lankana on käytetty valkoista Nordea Produkter Villeä ja mustaa Rowan Pure Wool Superwash Worstedia (että osaa olla langalla hankala nimi). 

Sen vieressä on muutama gekko, jotka saivat nimekseen Helmi ja Perhonen siskontyttöjen leikeissä. Langat ovat puuvillajämiä, ohjeitakin olen käyttänyt kahta erilaista (mutta vain toisen olen merkannut Ravelryyn). Tuo vaaleampi vihreä on tehty yhtenäisenä, tummemmassa gekossa jouduin päättelemään hirveän määrän langanpäitä. 

Nukelle hattu on tehty Dorianna Rivellin ohjeella (ravelryssa nimellä Valerie's sun hat), lankana Sandnes Garnin Mandarin Petit. 

Maatuskassa on käytetty Ravelrysta löytyvää Bigú Osunan kirjanmerkkiohjetta, mutta kaunistukset jäivät sille tielle, sillä Perhonen sai maatuskasta peiton itselleen tyttöjen leikeissä. 

Suurin työ on ehdottomasti ollut parisängyn päiväpeitto isoäidinneliöistä. Aloittelin peittoa vuosi sitten itsenäisyyspäivänä. Tarkoituksena oli tehdä työtovereiden peittoihin muutama lappu, mutta lähti vähän lapasesta... Langat ovat pääasiassa jämiä omasta ja mummon varastosta, mutta anoppi on hankkinut joitakin lankoja lappuja varten. Valkoinen lanka, jolla olen yhdistänyt palat, on Nordea Produkterin Villeä, sitä kului vaatimattomat 1983 g. Reunat olen tasoittanut sileäksi neulomalla pienet kolmiot jokaisen koloon (kavennukset keskellä). Peitto oli päättelyä vaille valmis kesäkuun alussa, mutta sain päättelytyön valmiiksi vasta syyskuussa. Muutaman illan istuin sängyllä peitto sylissäni, läppäriltä pyöri joko Maajussille morsian, Ensitreffit alttarilla, Scandal tai Good Wife. Nätti on ja ihana, mutta juuri nyt ei tee mieli virkkailla isoäidinneliöitä. :) 

Kuvakollaasista puuttuu vielä kahdet sukat, joita en ole saanut kuvattua.

Kuvassa siis ristilapaset, joissa olen käyttänyt Maijaa ja Jannea. Sitten on luentosukat (edelleen Jannea) sekä sileät säärystimet (Pallas ja Maija).

Kotiin meille jäi ainoastaan Late ja isoäidinneliöpeitto sekä ne muutamat kuvaamattomat sukat. Kaikki muut ovatkin lähteneet joko siskojen, siskontyttöjen tai äidin matkaan.

Kesä ohi

On elokuu ja minä olen viljaa.

Kohta pitää takaisin töihin. Sitä ennen neulon vielä huiveja.

Ehkä saatan valmiiksi muutaman KYH-työnkin, voisin päätellä, pingottaa tai  silittää. Ja kuvata valmiit.

Olen kotiuttanut lankaa aika paljon kesän aikana. Mies sai aikaan sen, että hankin itselleni ihania lankoja:

Rowania on oikeastaan kaksi kerää, jotka molemmat ovat käytössä. Ihana turkoosi (kamera vääristi sävyn) on jo huivina (päättelemättä, pesemättä ja pingottamatta). Wollmeiselle ja Scrumptious lacelle ei ole vielä projektia... 400 g siis lankaa tullut nyt talouteen, muutaman hassun viikon aikana.

No, kunhan saan valmiiksi muutaman projektin, niin hupenee hupenee... Tällä hetkellä stash on +15kg, mutta vajoaa kovin. Ei vain päättelytä vielä.

Kesäöisin voi hullutella

Jo useamman vuoden ajan on perinteisesti hulluteltu neulepuikkojen ja virkkuukoukkujen (ja koukkuamiskoukkujen) kanssa kesäkuun 1. päivästä aina juhannusaattoon asti. Hullutteluun kuuluu joka päivä aloittaa uusi työ. Tämä perinne ei suinkaan kuulu minun jokavuotiseen repertuaariini, mutta jälleen kerran luottavaisin mielin lähdin matkaan Kesäyön hullutukseen (KYH).

Tänä vuonna myös ufoja sai ottaa työn alle, minkä vuoksi kaivoin esiin vuosiksi jääneet elefantin jalat ja aloitin 8.6. fantille vartalon tekemistä.  

Seuraavaksi päätin tuhota ylimääräiset Ville-langat virkkaamalla Shaun The Sheepin (9.6.), josta tulee Aakkoshaastetta varten Bääh-projekti. Pääsin vartalon täyttämiseen asti. Kaivelinpa vielä esiin vuonna 2011 (!) marinoituneet Ykskyntöset, joita jatkoin kuvion jälkeiseen neuleosioon. 

Suurimmaksi ongelmaksi muodostui kuitenkin kesäkuun matkailu. Niinpä 10. päivä pakkasin aamulla mukaani mahdollisimman paljon virkkauslankaa ja muutamat sukkalangat, useamman koukun ja kolme settiä sukkapuikkoja. Olin muutaman päivän jäljessä aikataulua muutenkin. Selasin Ravelryn jonoani, otin ensimmäisen pienen työn esiin ja aloin virkata gekkoa (nro 1). Sitten tartuin maatuska-kirjanmerkkiin. Lauantaina 11. päivä minulla ei ollut muuta kuin aikaa, joten aloitin autoneuleena keltavihreät palmikkosukat. Sisko esitteli Pinterest-löytöään lumitähdistä, ja minä tietenkin kaivelemaan koukun ja Novitan hopeaa Silveriä. Lumitähti syntyi. 

Mukaani lähti myös vuodesta 2013 marinoituneet kaksi vauvan sukkaa, joista kumpikin tarvitsi parin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Näille molemmille sain aloitettua joustinneuleiset varret, tosin tarvitsijaa ei tällä hetkellä sukkapareille ole...

Kun keltavihreät palmikkosukat olivat päättelyä vaille valmiit, aloitin jämistä jälleen isoäidinneliöitä (ja vannoin jo, ettei koskaan enää). Näitä on yhteensä neljä aloitusta, joista osa odottaa sitä, että saan neulottua lisää isompia töitä saadakseni lisää jämälankoja. 

Jalkapalloa katsellessani aloitin vadelmaisesta Mandarin Petitistä kesähattua, josta tuli vauvakokoinen. 3-vuotias syntymäpäiväsankari saa Babybornillensa tästä lahjahatun. 

Keikkareissulla taas puikoille eksyi jo mainittujen isoäidinneliöiden lisäksi valkoinen TeeTeen Pallas ja sen seuraksi syklaami Gjestalin Maija. Syntyi sileät säärystimet. Luontivaiheessa (18.6.) en osannut vielä vastata artisin kysymykseen, mitä siitä tekeytyy. Toinen säärystin on nyt valmis. 

Matkalla syntyi vielä X's and O's Dishcloth eli tiskirätti (23.6.) ja toinen gekkonen (nro 2). 

Ehdin siis tehdä 16 17 aloitusta, vähän vajaaksi jäi 24:stä. 

Tällä hetkellä päättelyä odottavat keltavihreät palmikkosukat, kesähattu, X's and O's tiskirätti, gekko (1). Maatuska-kirjanmerkki tarvitsisi kirjailut ja päättelyn. 

Ja jos vieläkin vaivaa startiitti, niin nyt on alkanut ainakin JYH, jouluyön hullutus. Tarkoituksena aloittaa 20 työtä juhannusaatosta elokuun loppuun mennessä ja saattaa ne valmiiksi jouluaattoon mennessä. Tämän aihetunniste on JYH2016. 

Hilpeä huhtikuu

Lankazeninä olo on kummallista. Kävin pari viikkoa sitten messuilla, joissa kiinnostavia ständejä oli kaksi (lankaa). Silitin ja paijasin, mutta mikään lanka ei tarttunut mukaan. Ei tehnyt mieli ostaa lankaa. Ei tehnyt mieli! 

Olen viettänyt hiljaiseloa, koska mikään neule ei tunnu edistyvän niin paljon, että niistä olisi raportoitavaa. Ristilapaset sain valmiiksi - ja niistäkin on kuva ottamatta, koska ne ovat höyryttämättä. Lisäksi onnistuin nimeämään ne R:llä, joka on aakkoshaasteessakin jo käytössä.

Oikeastaan hiljaiselon syynä on isoäidinneliöpeitto, joka on reunoja vaille valmis. Olen käyttänyt siihen omat jämälangat, mummon jämälangat ja anopiltakin lankaa noin 300 g verran. Sain peiton pari viikkoa sitten siihen kuntoon, etten tarvitse enää yhtään värillistä lappua, mutta ah ja voi, reunukset tarvitsivat lankaa. Annoin siipalle käteen vyötteen ja sanoin, että sitä pitää tuoda nelisen kerää. Olen siis oikeasti ostanut (tai tässä tapauksessa siippa on ostanut) lankaa vain peittoa varten, jota varten on hankittu valkoista Villeä jo 11 kerää (á 150 g, eli yht. 1,15 kg). Nyt pitäisi vain aktivoitua peiton reunojen tekemiseen (aloitin eilen). Sitten se viimeinkin olisi valmis. Viimeksi kun punnitsin peiton, sen paino oli 3,3 kg... 

Alla olevasta lähdettiin (omia ja mummon lankoja)... Sen jälkeen se onkin paisunut ihan omiin sfääreihinsä. En ole edes laskenut lopullista lappumäärää.

PS. Huhtikuun olen käyttänyt melkeinpä lukemiseen. Olen jo lukenut seitsemän kirjaa pikaisella laskulla.

A niin kuin Aapeli

Ajattelin neuloa:

2 lahjaneuletta

0 pakkopullaneuletta

1 villatakin tai puseron itselleni

6 sukkaparia. 

No, ei mene ainakaan vielä ihan niin putkeen, mutta neulon kuitenkin jotain. Olen saanut vuonna 2016 neulemojon muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen (tosin edelleenkään en suosittele pakettiautossa neulomista kenellekään, ellei halua saada selkäänsä jumiin tai kiertäjäkalvosimia kipeäksi). 

Tartuin nimittäin aakkoshaasteeseen. En halua parittaa lankoja ja ohjeita valmiiksi, koska en kuitenkaan niitä noudata. Niinpä aloitin vähän helpommin ja aloin neuloa lankoja pois sitä mukaa, kun niitä tuli vastaan.

Ensimmäisenä valmistui R - raitasukat miehelle (sukkapari 1/6). Lankana Jannea, jota olin hamstrannut syksyllä.  Pitkävartiset perussukat, ei mitään vakavaa ja vaikeaa ja hankalaa.

Sen jälkeen keskityin muihin projekteihin. Kuin varkain puikoille hyppäsi lapaspari ihanassa Varsinais-Suomen lapasten mallissa. Lankana on käytetty Maijaa ja Villeä.

Fitz-sukkien (2/6) synty juontaa 2,5 vuoden taakse. Olin juuri tavannut kihlattuni ja olin käymässä entisessä pääkaupungissa hänen luonaan. Fitzit olivat minulle eräänlainen hermoneule jännittävässä tilanteessa, mutta kaiken jännityksen keskellä onnistuin tekemään virheen mallikerrassa ja sukat jäivät. Nyt viimein tammikuussa sain kaivettua sukat keskeneräisten projektien joukosta. Myös neulekirjassa oli vielä merkki ohjeen kohdalla. Purin muutaman mallikerran ja tikutin ensimmäisen sukan kärjen loppuun ja toisen sukan saman tien kokonaan. Näiden sukkien kohdalla myös törmäsin muistikapasiteetin riittämättömyyteen, kun mietin, mikä lanka voikaan olla kyseessä. Tästä suivaantuneena olenkin viettänyt viikonlopun kuvaten lankoja stashia varten.

Miehen ollessa työmatkalla tajusin langat, jotka olen saanut entisiltä työkavereiltani muuttaessani "susirajan taakse." Divari-langoista syntyi oiva Huurre-tuubihuivi – olinkin miettinyt jo pidempään langoille käyttökohdetta ja huokaillut mielessäni, mitä niille voisi tehdä. Aika onnistunut käyttökohde. Divaria on jäljellä ihan pieni määrä enää. Taidan neuloa vielä toisen Huurteen vaikkapa kummitytön vauvanukelle.

Osallistuin tammikuussa kansainväliseen KAL:iin, jossa hashtagilla mystermittensjanuary2016 neulottiin viisi ohjetta lapasia. Käytin ohjetta paksumpia lankoja, joten jätin myös osan kuvioista tekemättä. Mosaic Mittens ovat kuitenkin aika ihanat, ja sain käytettyä keltaisen Villen lisäksi jämälankoja: Gjestal Janne sininen, ruosteenpunainen 7 Veljestä ja tummansininen 7 Veljestä. Lisäksi lankoina on käytetty Villen harmaata ja mustaa 7 Veljestä -jämää.

Oli pakko saada kaikki kuvattua blogia varten, jotta voin retostella neuletahdillani – ihan kuin töissä ei ihmeteltäisi riittämiin neulontatahtiani. 

2015 pakettiin

Tapahtui vuonna 2015 niin, että ostin omakotitalon. Neuloin vähän, jotain pientä, nimittäin:

 Nämä saattavat olla kesken yhä, ainakin näin jotain hyvin samankaltaista lankalaatikossa...

 Siskolle piirakkasukat valmistuivat, kun olin ensin fiksannut kavennukset samanlaisiksi. 

 Tämä peitto neuloutui oikeastaan aivan kuin vahingossa... Pingottamatta yhä. 

Appiukolle neuloin syntymäpäivälahjasukat (joista ei ole nyt kuvaa, koska kuvakirjasto puhelimesta ei ole päivittynyt koneelle). 

 Osallistuin vaihtoon ja sain herkkulankaa syksyn korvalla 2015. Jouluna myös osallistuin vaihtoon, mutta siitä ei ole kuvatodisteita (tryffeleitäkään ei ole vielä kaikkia syöty).