Olen jo vajaan viikon miettinyt, missä päin Suomea sitä joulua juhlisi. Olen viimeisten vuosien aikana viettänyt joulua joskus vanhempieni kanssa, mutta useammin ilman heitä.
Tänä jouluna koko perhe on hajallaan. Sisko on appivanhemmillaan, vanhemmat kaukana lomalla ja mummokin tädillä. Sain tänään sydäntä raastavan puhelun kummitytöltä, joka kyseli, olenko menossa heille jouluksi. Viime joulun vietin mummolassa, jonne kummityttö perheineen myös tuli. Ymmärrän kyllä kotona olemisen syyn (helpompaa, kun on lapsilla virikkeitä), ja tietty mummoa olisi kiva nähdä... Mutta olisi sitä kiva viettää joulua omassakin kodissa pahemman puoliskon kanssa tai vanhempien kanssa kaukana poissa kaikesta jouluhässäkästä! Yksi vaihtoehto olisi vielä lähteä enon luokse maalle, mikä sinällään ei olisi huono ratkaisu - se ei vaan ole ensimmäinen vaihtoehto mun listalla.
Odotuksia joka suunnalta. Ne pommittavat mua. Tämä on ollut tällaista viimeiset neljä vuotta. Aina odotuksia joulusta suunnalta jos toiselta. Olen huono tekemään päätöksiä ja loukkaamaan jotain rakasta ihmistä päätösteni kustannuksella. Olisi kivaa, jos kaikki saisi samaan paikkaan, mutta se on ihan mahdoton ajatus. Ei tule tapahtumaan. Miten paljon helpompaa olikaan lapsena, kun oli ihan selvät sävelet siitä, kummassa mummolassa joulunsa viettää kunakin vuonna.
Onneksi tässä on aikaa miettiä tuota enemmänkin. Luultavasti päädyn jäämään kotiin ja käyn sitten pyhien jälkeen sukulaiskierroksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti