Kevätväsymys

Kolme opea istuu opettajanhuoneessa. Vuorotellen kuuluu huokaus: "Voi ei..."

Meillä on jo kevät. Ajatus vielä yhden jakson painamisesta oppimishaluttomien oppilaiden kanssa on painajainen meistä jokaiselle. Puheltiinkin tänään, että kevätväsymys on piinaavaa. Ensimmäiset kaksi viikkoa menee kesälomasta varmasti siinä, kun toivutaan opetuksesta. Ei meitäkään enää huvita.

Olen itse muutenkin poikki keväisin. Teen sairauslomansijaisuutta loppukevään mikä tarkoittaa sitä, etten tiedä vielä, jatkuuko hommat koko jakson vai puolet jaksosta. Muutenkin on ärsyttävää jatkaa toisen aloittamalla kurssilla, mutta nyt erityisesti, kun ei pysty yhtään suunnittelemaan omaa ohjelmaa ihan tarkalleen. Niinpä kulutin iltapäivän miettien sitä, käytänkö välikokeita vai mitä teen kurssin kanssa. Kaiken huippuna joudumme antamaan arvosanat kaksi viikkoa ennen jakson päättymistä. Mitä ihmettä?!? Millähän ilveellä sitä saa oppilaat tekemään sen maagisen päivämäärän jälkeen yhtään mitään? Eli kaikki arvioitavat jutut pitäisi hoitaa viidessä viikossa ja sitten kolme viikkoa pitäisi vain pyöritellä peukaloita (ja kuudennen viikon ajan iltaisin arvioida älyttömällä kiireellä).. Kyllä kannattaa.

Varmasti niissä tutkimuksissa on perää, joiden mukaan kellojen siirtely kesä- ja talviaikaan vaikeuttavat työtä tekevien biologista rytmiä. Ainakin itselläni kestää taas pari viikkoa siihen, että sopeudun uuteen aikaan.