lauantai 25. heinäkuuta 2009

Kesä =

Unirytmit sukkaavat. Kun illat ovat lämpimiä ja valoisia, tulee valvottua tavallista myöhempään tavallista herkemmin. Vastaavasti sitä herää tavallista myöhempään, kun on ensin kerryttänyt alkukesästä vanhalla unirytmillä järjettömät univelat. Loppukesästä taas alkaa paniikki sen suhteen, miten saa herättyä aamulla aikaisin töiden alettua. Yhtälö on valmis ja sekava.

Heräsin tänään puoli seitsemältä, vaikka kävin taas nukkumaan jossain yhden maissa. Teki mieli jäädä vain sänkyyn ja yrittää nukahtaa uudelleen, mutta koska en osaa tuota jaloa taitoa, totesin, että nyt viimein on aika alkaa kääntää unirytmiä kohdalleen, jotta töiden alkaessa herääminen ja hereillä pysyminen ei olisi liian vaikeaa. Hereillä sinnittely palkitaan lopuksi, näin uskon.

Opiskelun kulta-aikaa. Koska kesätöitä ei ole maailman (ja Suomen) taloustilanteen takia monelle opiskelijalle herunut, yhä useampi on nostanut opintotukea ja opiskellut kesällä. Kesäopiskelu ei paljoa vaadi, sillä pisteitäkin pitää suorittaa vain 6op/kk, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhden viikon tiukalla lukukuurilla saa loput kuusta lusmuilla rauhassa ja nostaa opintotukea. Väärin?! On myös opiskelijoita, kuten allekirjoittanut, joka ei voi nostaa opintotukea, vaikka raataa niska limassa, koska Kelan tukirajat kusaisevat kauniisti. Niinpä penniä venytetään minkä keritään ja jäädään paitsi kaikesta hauskasta, koska ei ole varaa nostaa opintotukea tietäen, että syksyllä tulee taas rahaa enemmän kuin Kela sallisi. Sille Kelan virkailijalle tai valtion koneiston ylläpitäjälle, joka tähän törmää, tiedoksi: Kyllä viiltää, kun yritän saada toukokuun palkan riittämään elokuun puoleen väliin asti. Kyllä viiltää.

Hyönteisten läiskintää ja auringonpolttamia. En liene ainoa, joka mökin kaipuussaan on unohtanut kesän vitsaukset. Ei siinä mitään, että sattuu auringossa palamaan, vaikka ei otakaan aurinkoa rannalla maksimoiden, mutta kun ne pirun öttiäiset tulevat ja ovat iholla koko ajan. Vast'ikään uutisoitiin, että hyttyset tulevat hormonien perässä. Joskus kauan sitten läiskin työkseni itikoita keskellä maalaismaisemaa, jottei vilu pääsisi yllättämään – se hyttyshautausmaa yllätti paikan siivoojat seuraavana päivänä. Tänä kesänä olen ottanut tehtäväkseni mäiskiä paarmoja, koska ne ovat hyttysiäkin pirullisempia. Niitä paukamia ei kestä kukaan raapimatta! Sitten ne vielä pahenevat raapimisesta ja olo on kuin kirppuisella koiralla. En ole biologi, mutta ihmettelenpä vain, mitä ihmettä varten öttiäisiä on niin paljon.

Kesä on myös jäätelöä, ystäviä, keikkoja, uusia ystäviä, uimista monen vuoden jälkeen, puiden rätinää saunan tulipesässä, kylmä siideri saunan jälkeen tai muutenkin, rakkautta, akkujen latausta, riippumatossa löhöilyä, kirjoja, kuumassa autossa istumista, veneilyä, kuikan huutoa, lintujen laulua, laineiden liplatusta, teräviä kiviä mökkirannassa, huoletonta oloa kaikkine huolineen, uusia suunnitelmia syksylle.

Ei kommentteja: