Joulufiilis alkaa yleensä ensimmäisestä adventista. Koska maassa ei ole lunta, ei ensimmäinen adventti vielä takaa joulun taikaa. Kävin marraskuussa ensimmäisissä joulumyyjäisissä, mutta kun viimein pääsee jokavuotisiin joulumyyjäisiin sisätiloihin, tietää varmasti joulun tulevan. Ensi viikonloppuna sekin on edessä.
Omiin jouluvalmisteluihini ei kuulu tolkuttomasti asioita, mikä johtuu lähinnä siitä, etten ole koskaan kotona jouluna. Saatan leipoa joulutorttuja ja poltella kynttilöitä, mutta niin vain taas joulukynttilä jäi polttamatta. Tuikkuja sen sijaan poltan joka ilta töistä tultuani.
Joulun tietää myös tulevan siitä, että on saanut suurimmat lahjaprobleemat ratkaistua. Tänä vuonna en tee mitään suurempaa pakettiin, mitä nyt se hihatin ja lapaset olivat sellaiset. Viikonloppuna olisi tarkoitus vielä neulahuovuttaa pienet tontut lahjapaketteihin mukaan, mutta muuten jää lahjat neulomatta, vaikka alkuun suunnitelmissa olikin sukkakorin väsääminen. Ehkä ensi vuonna tai ehkä tuliaisena. Tai ehkä vielä repäisen ja neulon ne kymmenen paria sukkia.
Kävin tänään hoitamassa isoimmat jouluostokset pois alta, nyt on todellakin enää muutama paketti, joita täytyy miettiä vielä hetki. Muutamat lahjat ostin jo heti viime joulun jälkeen, koska löysin aivan täydelliset muistamiset tietyille ihmisille. Joulu tulee lahjoja kääriessä paperiin. Vaikka kaupoissa saisikin pakkauspalvelua, mikään ei voita sitä itse paketoimisen tunnetta.
Kaiken kruunaa tieto siitä, ettei enää ole kymmentäkään työpäivää, kun pääsee joulun viettoon. Itselläni varsinainen loman aloitus siirtyy vielä muutaman päivän koulujen loppumisesta, sillä gradu vaatii huomiotani joiksikin päiviksi. Aion kuitenkin rauhoittua jouluun hyvissä ajoin. Muutama päivä ennen aattoa unohdan gradun ja joulun pyhät rauhoitan perheelle. Sen jälkeen saakin jo olla intoa ja jaksamista graduamiseen (sekä opettamiseen).
Omiin jouluvalmisteluihini ei kuulu tolkuttomasti asioita, mikä johtuu lähinnä siitä, etten ole koskaan kotona jouluna. Saatan leipoa joulutorttuja ja poltella kynttilöitä, mutta niin vain taas joulukynttilä jäi polttamatta. Tuikkuja sen sijaan poltan joka ilta töistä tultuani.
Joulun tietää myös tulevan siitä, että on saanut suurimmat lahjaprobleemat ratkaistua. Tänä vuonna en tee mitään suurempaa pakettiin, mitä nyt se hihatin ja lapaset olivat sellaiset. Viikonloppuna olisi tarkoitus vielä neulahuovuttaa pienet tontut lahjapaketteihin mukaan, mutta muuten jää lahjat neulomatta, vaikka alkuun suunnitelmissa olikin sukkakorin väsääminen. Ehkä ensi vuonna tai ehkä tuliaisena. Tai ehkä vielä repäisen ja neulon ne kymmenen paria sukkia.
Kävin tänään hoitamassa isoimmat jouluostokset pois alta, nyt on todellakin enää muutama paketti, joita täytyy miettiä vielä hetki. Muutamat lahjat ostin jo heti viime joulun jälkeen, koska löysin aivan täydelliset muistamiset tietyille ihmisille. Joulu tulee lahjoja kääriessä paperiin. Vaikka kaupoissa saisikin pakkauspalvelua, mikään ei voita sitä itse paketoimisen tunnetta.
Kaiken kruunaa tieto siitä, ettei enää ole kymmentäkään työpäivää, kun pääsee joulun viettoon. Itselläni varsinainen loman aloitus siirtyy vielä muutaman päivän koulujen loppumisesta, sillä gradu vaatii huomiotani joiksikin päiviksi. Aion kuitenkin rauhoittua jouluun hyvissä ajoin. Muutama päivä ennen aattoa unohdan gradun ja joulun pyhät rauhoitan perheelle. Sen jälkeen saakin jo olla intoa ja jaksamista graduamiseen (sekä opettamiseen).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti