Tänään oli äärimmäisen huono päivä. Maanantait eivät vain taida olla mua varten, näin pitää jo uskoa.
Auto alkoi temppuilla tänään. Olin jo varma, etten pääse kotiin asti, sen verran kauhea oli ritinä ja ratina, kun hissuttelin työpaikan pihaan ja peruuttelin pois pihasta. En uskaltanut ajaa mihinkään.
Mitä tekee neuvokas opettaja? Neuvokas opettaja tietenkin soittaa luottohenkilölleen, jonka puoleen kääntyy aina tiukan paikan tullen. Neuvokas opettaja saa huollon osoitteen, ajaa sinne. Matkalla hän kuuntelee autosta jatkuvasti kuuluvaa ritinää ja kirskuntaa kauhuissaan maalaten piruja eteensä ja ollen varma siitä, että auto leviää kesken matkan. Opettaja napittaa kelloa kuin anellen viisareiden siirtyvän taaksepäin edes kymmenkunta minuuttia, jotta saisi auton vielä pikahuoltoon. Päässä raksuttaa laskin, joka laskee, missä vaiheessa kannattaa maksaa vielä omasta pussista ja milloin kannattaa ottaa autovakuutuksesta kaikki hyöty irti. Neuvokas opettaja selittää ystävälliselle huoltomiehelle ongelman laadun ja ystävällinen huoltomies lupaa tarkistaa auton kunnon. Taskulampun valossa huoltomies tutkailee auton alustaa (mihin neuvokas opettaja tietenkin nostaa kulmakarvojaan - onhan hän jo tajunnut itsekin kurkata, ottaako mikään maahan tai osuuko mikään renkaisiin) ja lopulta hyppää auton rattiin. Kun huoltomies sitten peruuttaa parkista, autosta kuuluu kahta kauheampi kirskuna, aivan kuin jokin olisi oikeasti ottanut kiinni ja pahasti. Sen jälkeen on hiljaista. Huoltomies ajaa ympäri pihamaan, kiihdyttelee ja palaa takaisin parkkiin. Auto on hiljaa, se hyrrää pehmeästi. Ongelma poistui. Huoltomies arvelee kiven juuttuneen jarrujen väliin eikä pyydä konsultaatiostaan mitään, vaikka työpäivänsä onkin jo ohi. Opettaja kiittää ja iloissaan asioiden saamasta käänteestä ajaa lähimpään kauppaan ja ostaa lohtulankaa, vaikka se onkin vain 7 Veljestä!
Sen verran sydän pamppaili, että oli saatava uutta neulottavaa. Tosin nämä ostokset olivat välttämättömiä joululahjoja ajatellen! Joulu tulee, enkä ole vielä ehtinyt aloittaa mitään joululahjatalkoita. Kiire, kiire taitaa tulla - toivottavasti ei kuitenkaan! Nyt kun maanantai kääntyy iltaa kohti, voin napsauttaa tv:n auki ja istahtaa joululahjatalkoisiin. Väreinä on valkoista, punaista ja sinistä. Niistä pitäisi tulla ainakin neljät joululahjat. Toivottavasti laskin oikein.
Tekisi mieli myös avautua siitä, miten Suuressa Käsityölehdessä on toteutettu ohjeita sellaisilla väreillä, joita ei ole tuotannossa. Toinen vaihtoehto on se, että lehti on mokannut langan nimen kanssa... Tiedä häntä... Joka tapauksessa täällä alkaa tonttuilut nyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti