Erään neulontatauon loppu

Edellinen postaukseni on huhtikuulta. Syykin on selvä: en ole neulonut yhtään mitään kesän aikana. Ei vain huvittanut, en kuljettanut mitään mukanani. Ostin kyllä matonkudetta, mutta nekään projektit eivät ole kauheasti edistyneet (okei, yksi on valmis, mutta se on päättelemättä)!

Töiden alettua olen taas aktivoitunut neulomaan ja virkkaamaan.

Koko innostuksen sain aivan ihanasta Eeva Kesäkuun Humus-huivin ohjeesta, jota pääsin testineulomaan M-koossa. Sain siihen upotettua ihkulankoja, vaikka langat loppuivatkin kesken. Tekee mieli neuloa toinenkin huivi, tällä kertaa L-kokoinen. Tarvinnee hankkia vähän enemmän lankaa...?



On tietenkin jotenkin ihan luonnollista, että syksyn tullen valmistuu sukat niin ystävänpäiväksi kuin pääsiäiseksi. Molemmat olivat pahasti kesken elokuun alkaessa, mutta niin ne vain valmistuivat. Molemmat ohjeet ovat Niina Laitisen käsialaa (Facebookissa ryhmä Taimitarha tai Niina Laitinen designs).

Monien muiden tavoin osallistun Kalevala-CALiin. Sitä varten pysähdyin elämäni ensimmäisen kerran kuuluisassa Tapion kaupassa ja ostin vaikka kuinka paljon Dropsin Karismaa ja yhdistelyyn Gjestalin Maijaa. Mies avitti värien valinnassa.

Monien muiden tavoin olen ihan innoissani siitä, miten uusia asioita oppii virkkauksessa. Vasenkätiselle osa ohjeista on ihan hepreaa, aivot meinaavat nyrjähtää välillä, kun seuraa oikeakätisten tekemiä opastusvideoita tai -kuvasarjoja, mutta silti. Voi että osaa olla mukavaa puuhaa.