Jos hiukset voivat harmaantua ja stressi kasvaa potenssiin kymmenen, niin tänään se on tapahtunut. Ne, jotka vielä haaveilevat vaihtoon lähdöstä: HOITAKAA PAPERISODAT AJOISSA! Voin kertoa, etten itse sitä tehnyt, ja nyt stressi on melkoinen.
Homma kulkee tähän tapaan:
Aamulla hyvien aikeiden saattelemana avaan vastaanottavan yliopiston nettisivut ja alan valita kursseja Lerning Agreementia varten. Ok, homma selvä. Kurssejahan ei voi vielä kuitenkaan oikeasti valita, sillä kevät-/kesälukukauden kurssit ilmoitetaan kuukautta ennen - eli käytännössä helmi-maaliskuussa. Leikitään sitten, että valitaan viimevuotisia kursseja, eikös vaan?
Noo, hommahan pelittää siihen asti, kunnes päästään täyttämään paperisodassa kohtaa, jossa pitäisi ilmoittaa opintopisteet eli yhteismitallisella eurooppalaisella järjestelmällä ECTS:t. Homma kosahtaa siihen, sillä saksalaiset käyttävät vielä vastaanottavassa yliopistossa jotain sellaista järjestelmää kuin Semesterwochenstunde. Joo kiva, että lukukausiviikkotunteja tarjoatte, mutta kerpele kun tarvitsisin niitä ECTS-pisteitä, crediittejä, sitä todistusta (ja Kelaa) varten. Paniikki kasvaa hiljalleen, sillä mistään ei löydy moisia vastaavuuksia... Taitaa homma siellä olla yhtä levällään kuin Jokisella eväät - samaa siis, mitä täälläkin on. Ei ole yhteismitallisia korvaavuuksia mitenkään tiedettävissä. Jyväskylässä korvataan vanhoja opintoviikkoja sillä normaalilla 1,70:lla (tosin meidän laitoksella kaikki korvaavuudet on 1ov=2op). No, jätän asian hautumaan, sillä seuraavaksi seuraa ylläripylläri.
Löydän siinä surffaillessani Erasmus-vaihtosivuilta tiedon, että yliopistoon pitäisi kirjautua sisään viimeistään 4. huhtikuuta klo 10 mennessä. Jestas! Olen koko kevään suunnitellut sen mukaan, että luennot alkavat vasta 14. huhtikuuta eli kaksi viikkoa myöhemmin! OKL-luentoja tulnee siis jäämään rästiin jonkun verran, toivottavasti luennoitsijat ovat armollisia... Tosin onhan mulla sitten aikaa se pari viikkoa Saksanmaalla vääntää OKL-korvaavuuksia... Kuulostaa aivan unelmalta! Not...
Lähden sitten yliopistolle ahdistumaan lisää. Oma Erasmus-koordinaattori ei tiedä, mikä on sen SWS:n suhde opintopisteisiin eli Bolognan prosessissa tehtyyn yhteismitalliseen ECTS-järjestelmään. Itse asiassa kukaan ei laitoksella tästä asiasta tiedä... Hurraa ja wipii! Jostain kumman syystä löydän lopulta vastaanottavan yliopiston omaa laitosta vastaavan laitoksen nettisivuilta viimeinkin jonkinlaisen korvaavuustaulukon, jossa moinen SWS saa eri ECTS-arvoja sen mukaan, onko kyseessä Vorlesung, Hauptseminar, Proseminar, Übung, Lektürekurs und so weiter. Vähemmästäkin pieni pää menee sekaisin..
Viimein lähden iloisena passikuvaukseen ja päivän parhaus lienee siinä, että kuvaaja ei ottanut ylimääräistä siitä, että teetti mulle pienemmät kuvat passikuvista, jotta kuva mahtuisi siihen 3cm x 3cm tilaan, mikä hakemuksessa on naamavärkille varattu. Sain siis kahdeksan (8) kuvaa neljän kuvan hinnalla.. Fiksu setä osasi vetää oikeasta narusta ja sai musta varman asiakkaan loppuopintojen ajaksi. Karkkikaupan kautta kotiin - pitäähän paperisodan päättymistä juhlia!
Mutta mikä ihme sai mut avaamaan vielä kertaalleen opinto-oppaan, jonka sain joskus kesällä vastaanottavasta yliopistosta? Huikeaa, sillä vihkosessa lukee, että kaiken muun hyvän lisäksi pitäisi olla jonkinlainen todistus saksan kielen kielitaidosta, että he voivat hyväksyä mut Erasmus-opiskelijakseen... Saman tien suurempi ahdistus vielä päälle, sillä kuvittelin jo hetken voivani pistää paperit kirjattuna kirjeenä tänään menemään. Laitoin sitten kyselyä saksan laitoksen amanuenssille, sillä onhan se ihme, ellei muka kielitaidon osoitukseksi riitä se, että olen tehnyt saksan kielestä sekä pää- että aineopinnot...
Kivaa tänään: Tapasin pitkästä aikaa (varmaan vuoden hiljaiselon jälkeen) yhden tosi kivan kaverin lukioajoilta ja vaihdettiin kuulumiset. Opintoahdistusta itse kullakin ilmassa...
Otsikko on lainattu Ismo Alangon Muutetaan pois -biisistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti