Ei lihasjumia! Olin eilen ihan varma viimeisen 10 minuutin treenauksen ajan, etten tänään pääse liikenteeseen, kun jalat tuntuivat olevan ihan maitohapoilla. Tänä aamuna ei ollut merkkejäkään siitä, että olen eilen treenannut puolitoista tuntia normaalin 40 minuutin sijaan... Joko opin viime viikolla venyttelyn saloja yliopistoliikunnassa tai sitten kunto on kohisten noussut siitä, mitä se oli vielä elokuun alussa. Haluan uskoa jälkimmäiseen, vaikka edellinen saattaakin sisältää totuuden jyvän.
Tällä viikolla olen siis saanut otettua itseäni niskasta kiinni liikunnan suhteen. Parasta ikinä katsoa Greyn Anatomian kolmoskautta ja samalla kuin huomaamattaan kuluttaa kaloreita cross trainerilla. Jee! Jos tämä vire vielä säilyisi joululomaan asti ja saisin samanlaisen vireen ylle jollain keinolla joululomankin ajaksi, niin homma ja kroppa olisivat pelastettuja. Suurimman ongelman tuottaa kunnollisen kuntosalin löytäminen. Sen ei pitäisi maksaa paljon, ei mitään vuosimaksuja! Salin pitäisi sijaita suhteellisen lähellä, jotta sinne jaksaisi raahautua säännöllisesti. Joku monikertakortti kävisi varmaan mun tarpeisiin enemmän kuin hyvin... Miksi ihmeessä niitä ei ole opiskelijabudjettiin mitoitettuina? Ja miksi kaikki kuntokeskukset kuvittelevat, että haluaisin ostaa jonkun jäsenyyden, joka maksaa 50 euroa kuussa? En halua! Mä tarvitsen yhdeksi vaivaiseksi kuukaudeksi treenausvälineitä, joten toisen cross trainerin hankkiminen ei ole suunnitelmissa - varsinkin kun muutto aiheuttaa stressiä tavaroiden sijoittelun suhteen...
Muutosta puheen ollen: kerroin muuttoaikeistani talonmiehelle, joka kauhistui ja pahoitteli, että on ikävää menettää tällainen hyvä vuokralainen. Musta on ikävää luopua tästä asunnosta, mutta mulla ei mitenkään tule ikinä olemaan varaa maksaa viiden kuukauden vuokria tyhjällään olevasta kaksiosta. Saati sitten siinä rinnalla maksaa opiskelijakämppää Saksassa... Itken vielä verta, kun maaliskuussa pakkaan ja laitan tavaroita kasaan. Tässä on ollut niin mukava asua. Mitenköhän reagoin sitten maaliskuussa, kun nyt jo tuntuu kovin haikealta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti