Viekää minut tyrmään!

Vuoden 2. päivä ja olen jo onnistunut löysäämään yhtä hyvää aikomustani. Jos ei ole vielä selvää, niin olen kirjaholisti - tosin se ei blogiteksteissäni ole kuluneina kuukausina vielä näkynyt selvästi. Mun on pakko ostaa kirjoja, hyllyssä on yli 20 lukematonta kirjaa ja lisää vaan tulee. Hyllyihin ei enää mahdu, vanhempien luona on vaatekaapillinen kirjoja ja vähän päälle. Kaikesta huolimatta ostan ja ostan ja ostan vaan kirjoja. Niinpä päätin vähentää ostettujen kirjojen määrää tänä armon vuonna 2008, ja pitäytyä vain kymmenen (10) kirjan ostossa.

Mitä sitten tekee kirjaholisti? Töissä on vielä helppo olla, vaikka henkilökunta-alennukset kutkuttelevatkin silloin tällöin. Todellisuudessa töissä en jaksa keskittyä hyvien kirjojen bongailuun - tosin tänään saapui erä maailman ihaninta Alexandre Dumas nuoremman Kamelianaista. Jossain takaraivossa onneksi tykytti tieto siitä, että mulla on tuo kyseinen teos jo jossain tallessa, olen nimittäin ostanut sen joskus 2003 vuoden tienoilla tarjousmyynnistä, lukenut sitä kesällä ja itkenyt silmät päästäni, koska se oli niin ihana! Jotain tällaista voi siis kohdalle sattua.

Eniveis, menin sitten tänään ostamaan kirjan, huolimatta Bo Carpelasta ja muista ihanuuksista. Onnistuin välttelemään pokkarihyllyä, jossa oli tarjouksessa Finlandia-palkitun Nykäsen esikoisteos Vanikan palat, mutta sitten heti ensimmäisessä kaupassa, suuressa marketissa jalat veivät alekirjojen luo, ja koska Célestine Vaiten Tahitin tyttäret oli niiiin käsittämättömän halpa (3,90), oli mun pakko se saada.

Kuvaavaa mun kirjashoppailuissa on myös se, että joulun alla olin ostamassa itselleni ainoastaan Günther Grassin omaelämänkerrallista teosta Sipulia kuoriessa, mutta viiden euron (5€) etusetelin hyödyntämistä varten ostin sitten vielä Coetzeeta ja Tuula Levon Hyppytunnin. Molemmat olivat jotakuinkin yksikköhinnaltaan alle sen viiden euron.

Olisi ihan kiva saada joskus luettua ne kaikki ostetut kirjat. Unelmia, unelmia. Tällä hetkellä yöpöydällä on Harri Nykäsen Toiset kengät, josta äitikin varmasti pitäisi sekä Philip Pullmannin der Goldene Kompass. Tavoitteena saada tuo Kultainen kompassi -sarja luettua ennen huhtikuuta kokonaan saksaksi. Saisi vähän prepattua kielitaitoa...