torstai 24. tammikuuta 2008

Yhteistoiminnallisuutta

Tieni yhteistoiminnallisen oppimisen tiellä meinasi katketa kuin kanan lento. Olin suunnitellut harjoitustunnille hienon yhteistoiminnallisen harjoituksen. Oppilaat haastattelisivat ensin parejaan siitä, mitä he olivat saaneet irti kotona luettavista teksteistä (eli oppilas1 haastattelee oppilas2:ta, oppilas2 oppilas1:tä) ja lopulta kaksi paria yhdistyisivät neljän oppilaan ryhmäksi, jossa kerrottaisiin, mitä oikein saatiin selville. Harjoitusta kutsutaan nimellä kolmivaiheinen haastattelu. Kuten sanoin, tein mahalaskun kunnolla. Älä koskaan oleta oppilaiden lukevan kotona tekstejä, vaikka niiden lukemisen tärkeyttä painotettaisiinkin!

Miten niin olen katkera? Tänään taas olen ponnistanut suosta ja suunnittelen jo seuraavia yhteistoiminnallisia harjoituksia. Aikuisten oikeasti uskon, että yhdessä toimiessaan oppilaat saavat paljon enemmän aiheesta irti kuin esittävästä opetuksesta. Toki molempia opetusmuotoja tarvitaan. Joskus on vain helpompi luennoida (mitä rakastan tehdä) asioista ja aikakausista, mutta luennoinnin rinnalle tarvitaan jotain vuorovaikutteista.

Ehkä nyt harjoittelun myötä on ollut hienointa huomata, miten oppilaat toimivat aivan eri tavalla ryhmissä, jos heille ei kuormita koko materiaalin tutkimista. Ensimmäisillä tunneilla tein sen virheen, että jokainen teksti käytiin yksissä tuumin - tosin ensin kotiryhmissä pulisten - ja sitten vielä yhteisesti. Tämä tarkoittaa käsittämättömän monen tekstin analyysia muutaman tunnin sisällä. Ei hyvä. Tein sitten samassa yhteistoiminnallisuuden kokeilun puuskassani toisen kokeilun, jossa säilytin kotiryhmän harteille yhden tekstin analyysin. Kotiryhmä oli vastuussa siitä, mitä asioita yleisessä keskustelussa tuotiin esille. Homma toimi mainiosti, vaikkakin aikarajat tehtävien purussa paukkuivat. Ehkäpä tätä voisi kehittää edelleen siihen suuntaan, että ottaisi mukaan asiantuntijaryhmiä ja sitten kotiryhmissä selvitettäisiin omat löydökset. En tiedä..

Tämän postaukseni intomielisyys on vain seurausta tenttikirjasta, jota olen viime aikoina lueskellut.

Ei kommentteja: