perjantai 8. helmikuuta 2008

Kortistoloukko?

Jäin tänään puhumaan tunniksi koulutuspolitiikasta yliopistolle erinäisten opiskelijoiden kanssa. Tähän väliin täytyy sanoa, etten ikinä ole ollut mikään kiihkoilija minkään suhteen, mutta pistää sinällään vihaksi, ettei oppilaitosta markkinoidessa kerrota työelämän realiteetteja uusille ylioppilaille, jotka valitsevat tulevan opiskelupaikkansa pelkän mutun ja kiinnostuksen perusteella. Totuus selviää toisena opiskeluvuonna, ellei ole hypettämässä vaihdossa, jolloin elämän realiteetit iskevät silmille sadan voltin voimalla vasta kolmantena opiskeluvuonna.

Suurin osa kielten opiskelijoista hakeutuu jossain vaiheessa elämäänsä opettajaksi. Opettajan ura tuntuu luonnollisimmalta uravalinnalta, kun pääaineena on saksa tai ruotsi tai ranska tai joku muu vastaava. Käytännössähän työpaikkoja ei ole olemassa enää niin paljon näissä ei-niin-suosituissa kielissä, kun englanti on jyrännyt alleen lähes kaikki muut pitkät kielet.. Jokin aika sitten Opettaja-lehdessä oli juttuakin tässä oppilaiden kielivalintojen kapeutumisesta. Kun oppilaat eivät enää valitse peruskoulussa tai lukiossa enää yhtä hanakasti näitä saksaa, ranskaa tai venäjää (espanjasta tai italiasta puhumattakaan), ei opettajille ole myöskään töitä tarjolla. Todellisuudessa kielten opettajaksi haluavan kannattaa lukea englanti ja lisänä jokin muu kieliaine (ruotsi, saksa, ranska, venäjä), jotta työpaikkoja löytyisi.

Työttömyyskortistoon valmistuminen ei kiinnosta, joten pääainetta on jopa kannattavaa vaihtaa, vaikka se tarkoittaakin kahta vuotta kielten opintoja ns. "turhaan". Toki onhan kaikista opinnoista jotain hyötyä, ja jos saa tehtyä vähintään aineopintojen verran opintoja, niin se on aina kotiin päin. Ainakin takataskussa on yksi lyhyen kielen pätevyys. Jos opettajuus kiinnostaa, niin kannattavaa on hakea pätevyys vetävimmistä aineista. Tiedän pääaineen vaihtoa suunnittelevia kielten opiskelijoita, jotka ovat vaihtamassa äidinkieleen ja kirjallisuuteen tai jopa matematiikkaan...

Käsittämättömintä on se, että sisäänottomäärät pysyvät samoina, vaikka työllisyystilanne näyttää erittäin heikolta. Eiköhän kannattaisi vähentää paikkoja ja lisätä niitä sinne, missä oikeasti tarvitaan väkeä.. Tai sitten pitää markkinoida opiskelijoille ammattina muutakin kuin perinteistä opettajaa.. Tiedotus kuntoon, niin tulevat opiskelijat voisivat äänestää jaloillaan jo ennen pääsykokeita.

Tässä vaiheessa voin vielä huokaista helpotuksesta, sillä minä en ole yksi kielten opiskelija, jota odottaa valmistuminen työttömyyskortistoon. Onneksi en päässyt valintakokeesta läpi! Työttömyyskortisto-opettajaksi valmistumisen sijaan minusta tulee maikka, jolla on myös mahdollisuus opettaa yhtä vähemmän kiinnostavaa kieltä tarvittaessa.

Ei kommentteja: