Kuulin tänään ensimmäistä kertaa termin "oppimisbulimia". Vastaavia termejä voisivat olla omaksumisbulimia, syötebulimia... Annan näille kolmelle termille määritteet:
1. oppimisbulimia
- Termi tarkoittaa sitä tilannetta, kun oppilas opiskelee kamalalla kiireellä ennen koeviikkoa kaiken kokeessa osattavan tiedon. Kokeen jälkeen tieto "oksennetaan" ulos, sitä ei enää muisteta. Termin synonyymina voisi käyttää myös sanaa pänttäysbulimia.
2. omaksumisbulimia
- Tämä on edelleen tiedon sisäistämiseen liittyvä ongelma. Varsinkin yliopistossa tietoa täytyy omaksua valtavia määriä, varsinkin suuria kokonaisuuksia ennen tenttejä. Itselläni omaksumisbulimia ilmenee shoppailumaniana tentin jälkeen (eikä ole puhettakaan siitä, että osaisin enää samoja asioita viikon päästä).
3. syötebulimia
- Opettajathan eivät ole koulussa ainoastaan viihdyttämässä oppilaitaan vaan myös antamassa yleissivistävää tietoa. Erinäisten tuntien päällekkäisyyksien ja lomien (vaikkakin lomat ovat työn suola ja tavoiteltava asia; tänäänkin laskettiin työpäiviä olevan ennen kesälomaa jäljellä 64) takia opetustunneista on menetetty kolme tuntia. Tulee kiire, ja koska OPS suuressa viisaudessaan asettaa opettajalle myös velvollisuuden käydä kurssilla tietyt asiat, on opettaja tilanteessa, jossa aika loppuu kesken, asiat juostaan läpi ja missään ei ole aikaa hengähtää ja tarkastella käsiteltävää ilmiötä ilmiönä itsenään. Tunnin jälkeen opettaja huokaa opettajainhuoneessa, kuinka taas tunnilla tuli kiire ja stressaa siitä, että taas ollaan kurssisuunnitelmasta jäljessä. Syötebulimia ilmenee ennen kaikkea kiireen tuntuna ja tarpeena laskea työpäivien määrää lomaan saakka. Erityisesti juuri lomien jälkeen, tämä bulimia iskee entistä kovempaa (ei päde uuden lukuvuoden alkaessa).
Viimeiset kaksi termiä ovat omaa tulkintaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti