Sveitsiläisen Friedrich Dürrenmattin teoksia on aina ilo lukea. Tällä kertaa kaupasta tarttui mukaan kertomuskokoelma: Der Hund, der Tunnel, die Panne. Erzählungen.
Dürrenmatt on ollut jo pari vuotta sydäntä lähellä saksankielisestä kirjallisuudesta. Pidän siitä, miten juoni kuvataan joskus kovinkin latentisti. Kerronta on tiivistä ja Dürrenmattille tyypilliseen tapaan vieraannuttavaa. Näistä kolmesta kertomuksesta die Panne oli eniten dürrenmattilaista, eeppistä kerrontaa lähentelevää sanailoittelua. Samalla se myös muistutti minua laajasti Dürrenmattin rikosromaaneista, mm. Tuomari ja hänen pyövelinsä, Lupaus.
Ei minulla ole Dürrenmattista mitään pahaa sanottavaa. Tuo kertomuskokoelmakin taittui mukavasti lentomatkalla ja kentällä lentoa odotellessa. Taidan hankkia enemmänkin Dürrenmattia saksaksi hyllyyni, joskin olen huono muistamaan omistamiani kirjoja. No, ainakaan näytelmiä ei vielä hyllystäni löydy, joten ehkäpä niitä sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti