Olin tänään ahkera. Ihan oikeasti. G:n suhteen. Luin tutkimusta ja totesin, että olen niellyt suuren kimpaleen jotain, mitä en sano tai sanoin kuvaile tai edes voikaan, koska DAA, mun graduaiheesta ei kukaan ole tehnyt mitään tutkimusta eli tallon tyhjää maaperää ja miinoitan kenttää ja turhaudun seuraavien kuukausien aikana aika suunnattomasti kaiken suhteen.
Näin ohjaavaa professoria, joka kyseli tietenkin heti, missä mennään. Se siis tunnistaa jo kasvot ja yhdistää nimen! Jei! En olekaan istunut kuin ainakin kuudella eri kyseisen proffan luentosarjalla vuosien aikana. Kai niitä on vielä enemmänkin... No, toin esiin huoleni siitä, että teen pioneerityötä, mikä kuulostaa hyvältä. Hyvältä? No enpä ainakaan sorru plagioimaan kenenkään omaa, kuten joku onneton ei-humanisti, joka kopioi sana sanalta gradunsa ja erotettiin yhdeksän kuukauden määräajaksi yliopistosta (luin tästä aamupäivän aikana).
Sain kyllä tuosta lukemastani tutkimuksesta hyviä ideoita, mutta laitoin itselleni lähinnä käytettyjä lähteitä ylös, jotta voin käydä itse paikantamassa tiedot ja kirjoittaa niiden pohjalta. Jos nyt ei olisi näin myöhä ja jos huomisaamuksi ei olisi tullut töitä, kirjoittaisin nyt ensimmäisiä sivujani. Kyllä, olen vasta ottamassa ensiaskeleita graduni kanssa, kiitos työn, joka ei tekemällä lopu.
Kävin hakemassa tänään kaupasta palmikkopuikon (tai apupuikon) ja Novita Rose Mohairia kymmenen kerää. Joo, kymmenen kerää. Ohje väittää, että kymmenen menee, joten minä ostin varastoon. Ostin kyllä samalla uuden sängynaluslaatikon, ettei siipalle tule sanomista niistä langoista, jotka valtaavat olohuoneen sohvat ja tuolit... Tekisi mieli aloittaa uusi mohairunelma (ja enkö vasta tuskaillut, etten koske enää ikuna kuuna päivänä mohairiin), vaikka entinenkin on puikoilla ja viimeistelemättä. Ja sitten kesken on vielä silkkivillabolero. Yyh, aika ei riitä!
Näin ohjaavaa professoria, joka kyseli tietenkin heti, missä mennään. Se siis tunnistaa jo kasvot ja yhdistää nimen! Jei! En olekaan istunut kuin ainakin kuudella eri kyseisen proffan luentosarjalla vuosien aikana. Kai niitä on vielä enemmänkin... No, toin esiin huoleni siitä, että teen pioneerityötä, mikä kuulostaa hyvältä. Hyvältä? No enpä ainakaan sorru plagioimaan kenenkään omaa, kuten joku onneton ei-humanisti, joka kopioi sana sanalta gradunsa ja erotettiin yhdeksän kuukauden määräajaksi yliopistosta (luin tästä aamupäivän aikana).
Sain kyllä tuosta lukemastani tutkimuksesta hyviä ideoita, mutta laitoin itselleni lähinnä käytettyjä lähteitä ylös, jotta voin käydä itse paikantamassa tiedot ja kirjoittaa niiden pohjalta. Jos nyt ei olisi näin myöhä ja jos huomisaamuksi ei olisi tullut töitä, kirjoittaisin nyt ensimmäisiä sivujani. Kyllä, olen vasta ottamassa ensiaskeleita graduni kanssa, kiitos työn, joka ei tekemällä lopu.
Kävin hakemassa tänään kaupasta palmikkopuikon (tai apupuikon) ja Novita Rose Mohairia kymmenen kerää. Joo, kymmenen kerää. Ohje väittää, että kymmenen menee, joten minä ostin varastoon. Ostin kyllä samalla uuden sängynaluslaatikon, ettei siipalle tule sanomista niistä langoista, jotka valtaavat olohuoneen sohvat ja tuolit... Tekisi mieli aloittaa uusi mohairunelma (ja enkö vasta tuskaillut, etten koske enää ikuna kuuna päivänä mohairiin), vaikka entinenkin on puikoilla ja viimeistelemättä. Ja sitten kesken on vielä silkkivillabolero. Yyh, aika ei riitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti