1) Kunnon yöunet
- Tarkoittaa sitä, että mua ei kiinnosta tietää, jos jokin julkkis on kuollut yöllä. En halua herätä viideltä siihen, että joku kokee asiakseen kertoa tuollaisesta keskellä yötä. Yöunia saa häiritä ainoastaan, jos oikeasti on kyse jostain isosta asiasta, kuten tulipalo talossa tai joku läheinen on kuollut. Ihmettelen, miksi joskus pidin kännykkää yöllä auki vain sen takia, että ystävät saattoivat soittaa kännipuheluita. Nou tänks enimoor.
2) Kotirauha
- En myöskään arvosta kovinkaan paljon, mikäli piharemontoijat aloittavat työnsä ja koneilla hyrräilyn heti aamuseitsemältä. En arvosta myöskään ihmisiä, joiden on pakko hakata nauloja seiniin ja porata naapuristossa. Ymmärrystä ei löydy myöskään huonokuuloisille naapureille, jotka eivät kuule uutisia/eduskunnan istuntoa/jumalanpalvelusta ilman, että voluuminapit ovat kaakossa. Turha kai mainita, että olen kuullut useamman kerran kyseiset asiat sanasta sanaan ja hyvin selvästi putkia pitkin meilläkin. En tue tässä asiassa pakkosivistämistä. Tämän takia omakotitaloasuminen on unelma.
3) Työrauha ja suunnitelmien pitävyys
- Avauduin taannoin siitä, kuinka vihaan odottaa ihmisiä ja kaikkea mahdollista. No ylläri, että vihaan myös sitä, etten saa työskennellä rauhassa ja suunnitelmien mukaan. Rauhassa työskentelyyn tarvitaan hiljainen ja viileä tila, ainoastaan tietokoneen hurina on sallittua. On kai turha mainita, että ne piharemontoijat eivät kamalasti auta tässä hiljaisuuden ja meditatiivisen tilan tavoittelussa puhumattakaan niistä tv-ohjelmia pakkosyöttävistä naapureista. Toinen kohta on se, että tarvitsen etenemissuunnitelman. Laadin sen ajoissa, ja olen ärsyyntynyt herhiläinen, mikäli jokin keskeyttää suunnitellun työn. Varsinkin jos tarvitsen hiljaista tilaa työskentelyyn.
Puuh.
2) Kotirauha
- En myöskään arvosta kovinkaan paljon, mikäli piharemontoijat aloittavat työnsä ja koneilla hyrräilyn heti aamuseitsemältä. En arvosta myöskään ihmisiä, joiden on pakko hakata nauloja seiniin ja porata naapuristossa. Ymmärrystä ei löydy myöskään huonokuuloisille naapureille, jotka eivät kuule uutisia/eduskunnan istuntoa/jumalanpalvelusta ilman, että voluuminapit ovat kaakossa. Turha kai mainita, että olen kuullut useamman kerran kyseiset asiat sanasta sanaan ja hyvin selvästi putkia pitkin meilläkin. En tue tässä asiassa pakkosivistämistä. Tämän takia omakotitaloasuminen on unelma.
3) Työrauha ja suunnitelmien pitävyys
- Avauduin taannoin siitä, kuinka vihaan odottaa ihmisiä ja kaikkea mahdollista. No ylläri, että vihaan myös sitä, etten saa työskennellä rauhassa ja suunnitelmien mukaan. Rauhassa työskentelyyn tarvitaan hiljainen ja viileä tila, ainoastaan tietokoneen hurina on sallittua. On kai turha mainita, että ne piharemontoijat eivät kamalasti auta tässä hiljaisuuden ja meditatiivisen tilan tavoittelussa puhumattakaan niistä tv-ohjelmia pakkosyöttävistä naapureista. Toinen kohta on se, että tarvitsen etenemissuunnitelman. Laadin sen ajoissa, ja olen ärsyyntynyt herhiläinen, mikäli jokin keskeyttää suunnitellun työn. Varsinkin jos tarvitsen hiljaista tilaa työskentelyyn.
Puuh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti