Sain viimeinkin luettua Johanne Hildebrandtin Valhallan tarinoiden viimeisen osan, Saagan. Muinaismytologiat ovat kiehtovia, allekirjoitan sen edelleen, mutta trilogiasta Saaga petti pahemman kerran. Se ei enää kantanut samalla tavoin kuin Freija tai Idun.
Kokonaisuutena trilogia oli kuitenkin ihan jees. Se piti otteessaan, se antoi ajattelemisen aihetta. Mitä jos oikeasti naiset hallitsisivat maailmaa? Yhä? Mitä jos naisen vaistoin ohjattaisiin kaikkea toimintaa? Entä jos vielä juhlittaisiin samalla tavoin, pakanamenoin, jumalia?
Kiehtovaa.
Kokonaisuutena trilogia oli kuitenkin ihan jees. Se piti otteessaan, se antoi ajattelemisen aihetta. Mitä jos oikeasti naiset hallitsisivat maailmaa? Yhä? Mitä jos naisen vaistoin ohjattaisiin kaikkea toimintaa? Entä jos vielä juhlittaisiin samalla tavoin, pakanamenoin, jumalia?
Kiehtovaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti