Katselin äsken profiilikuvaustani. Olen määritellyt itseäni suhteessa muihin, en niinkään sen kautta millaisena ihmisenä koen itseni. Millaisia asioita arvostan.
Totuus on kuitenkin se, että ihminen määrittelee itseänsä suhteessa muihin ihmisiin, toisiin. Toiset voivat olla läheisiä, toiset voivat olla vieraita, vastakkaista sukupuolta. Kautta aikain jako on ollut me ja muut. Ei se siitä ole mihinkään kadonnut, korostunut vain.
Jos kuitenkin alkaisin määritellä itseäni myös minuna itsenäni. Ihmisenä, joka rakastaa kertomuksia ja mielikuvituksen lentoa. Ihmisenä jonka auringon säteiden lankeaminen puun lumisille oksille saa hymyilemään. Ihmisenä, joka mielellään haastaa itseään mutta rakastaa myös mukavuusrajojaan. Ihmisenä, joka on kiinnostunut ympäröivästä maailmasta ja samalla ympäröivistä ihmisistä. Ihmisenä, joka ei ole turhan tarkka ja jonka kodissa saavat pölykoirat juoksennella sohvan alla. Ihmisenä joka arvostaa rehellisyyttä ja luottamusta. Ihminen joka on hukannut itsensä, mutta alkanut etsiä itseään uudestaan.
Ehkä tähän jää julkinen itseni puiminen, ja palaan takaisin niihin neuleisiin ja kirjoihin. Ehkä joskus teen jonkin yhtä ratkaisevan huomion ja kirjoitan siitä. En tiedä.
Mukavaa viikonloppua kaikille blogiini eksyneille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti